Opitun avuttomuuden ilmiö sijoittuu varhaislapsuuteen, kun lapsi tajuaa, ettei hän voi hallita tapahtuman lopputulosta. Riippumatta siitä, kuinka vaikeaa lapsi tekee, tilanne on hallitsematon.
Opittu avuttomuus on paljon helpompi estää lapsuudessa kuin hyödyntää sitä vanhemmalla iällä. Näin ollen myös vanhempien työ on tärkeää.
Usein lapsi pelkää epäonnistumista, koska hän on jo käynyt läpi katkeran henkilökohtaisen kokemuksen tässä tilanteessa. Tämä ei kuitenkaan ole syy masentumaan. Ensimmäinen asia, joka on tehtävä, on selittää lapselle voittojen ja tappioiden olemassaolosta elämässä. Opeta lapsellesi korostamaan objektiivisesti positiivisia ominaisuuksia, jotka voidaan oppia epäonnistumisesta.
Lapsen henkilökohtainen avuttomuus liittyy usein sellaisiin persoonallisuuden piirteisiin kuin eristäytyminen, ujous ja ujo. Älä missään tapauksessa rajoita lasta viestinnässä, vaikka hänellä olisi vaikeuksia tässä. Vain kokemus saman tilanteen toistuvasta kulusta voi johtaa myönteisiin tuloksiin. Lapsi ymmärtää, ettei ole mitään pelättävää.
Opeta lapsesi kommunikoimaan ilman ristiriitoja ikäisensä kanssa. Tämä auttaa sinua analysoimaan ongelman juuret tehokkaasti ja löytämään optimaaliset ratkaisut. Pelaa muutama konfliktitilanne perheessäsi. Tavattuaan heidät elämässä lapsi tuntee olonsa paljon varmemmaksi.
