Koululaisten luovuuden ajattelu on yksi perusopetuksen tehtävistä. Mitä kehittyneemmät lapsen kyvyt ovat, sitä nopeammin ja paremmin hän pystyy sopeutumaan nykyaikaisen elämän olosuhteisiin.
B. Elkoninin ikäjakauman mukaan on tavallista tarkoittaa 7–11-vuotiaita lapsia peruskouluikäisenä. Tälle ikälle on ominaista korkeampien henkisten toimintojen runsas kehitys. Tärkeintä sen kehityksessä on ajattelu. Tilastojen mukaan, kun lapset ovat valmistuneet esikoulusta, vanhempien huomio lasten luovan ajattelun muodostumiseen vähenee voimakkaasti.
Erilaiset piirit ja osiot edistävät lasten kykyjä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tie tilanteesta. Perheellä on valtava rooli lapsen kehityksessä. Lasten ja vanhempien yhteiset aktiviteetit paitsi motivoivat lapsen kognitiivista kiinnostusta myös vahvistavat emotionaalisia siteitä.
Luovan ajattelun kehittämiseen on monia vaihtoehtoja: visuaalinen aktiivisuus, rakentaminen, mallinnus, kokeiden toistaminen. Luovuus voidaan ilmaista erilaisissa toiminnoissa. Tähän voi sisältyä perheaamiaisen valmistaminen, valokuvakollaasin luominen, epätavallisen puvun ompeleminen sekä henkilökohtaisten tonttien nurmikoiden koristelu.
On muistettava, että luova ajattelu on yksi voimakkaimmista tekijöistä persoonallisuuden kehityksessä, se määrää henkilön valmiuden muutoksiin ja hylätä yhteiskunnan asettamat stereotypiat.
