Vuosikymmenien ajan valtavirran lääketiede on väittänyt, että ihmisen aivot eivät ole kykeneviä muuttumaan herkän lapsuuden jakson päättymisen jälkeen. Useat tutkijat, jotka uskaltivat vastustaa akateemisen tieteen jäykkyyttä, ovat muuttaneet tätä ajatusta ja todistaneet käytännössä, että aivollamme on ominaisuus, joka auttoi Homo sapiensia tulemaan planeetan hallitsevaksi lajiksi. Tätä ominaisuutta kutsuttiin neuroplastiseksi.
Neuroplastisuudella tarkoitetaan hermokudoksen kykyä muuttua ja kehittyä koko organismin elinaikana, kykyä muuttaa sen rakennetta oppimisen, henkisen ja fyysisen harjoittelun vaikutuksesta, uudistua vaurioiden jälkeen, palauttaa menetetyt toiminnot tai siirtää ne muihin aivojen osiin.
Neuroplastisuus merkitsee jatkuvia muutoksia solutasolla, jolloin aivot järjestyvät uudelleen ja luovat uusia hermoreittejä sopeutuessaan sisäiseen ja ulkoiseen ympäristöön. Toisin sanoen aivot uudistuvat jatkuvasti vastaamaan paremmin tilannetta ja varmistamaan tarpeidemme täyttämisen.
Uudet hermoradat ja hermokartat syntyvät, kun opimme jotain, olipa kyseessä fyysinen taito, kuten pianonsoitto, uusi kunto-ohjelma tai uusi ajattelutapa ja maailmankuvan ja arvojen radikaali uudelleentarkastelu. Jokaiselle uudelle ajatukselle aivot luovat erillisen neurokartan, ja mitä useammin käännämme tätä uutta ajatusta, vahvistusta tai taitoa, sitä yksityiskohtaisemmaksi ja vahvemmaksi vastaava neurokartta tulee, ja mitä nopeammin uudesta taitosta tai ajattelutavasta tulee tapa ja osa persoonallisuutta.
Ensimmäinen neuroplastisuuden laki on, että mitä ei käytetä, se kuolee. Tai "ei käytetä on häviä". Vain muutama vuosi koulunkäynnin jälkeen meillä on vaikea muistaa, mitä logaritmit ovat ja kuinka ratkaista yhtälöt parametreilla. Tässä ei ole kyse muistin heikkenemisestä, vaan siitä, että osa aivokuoresta, joka tallensi tällaisten yhtälöiden ratkaisutaidon, luopui alueestaan ja toiminnallisuudestaan muiden henkisten prosessien toteuttamiseksi, joita emme laiminlyöneet.
Neurologit Michael Merzenich, Paul Bach-y-Rita, Edward Taub ja muut neuroplastisuuden ilmiötä tutkineet tiedemiehet ovat viimein selittäneet synapsi-tasolla miksi mitä enemmän keskitymme johonkin ja harjoittelemme jotain, sitä parempia ja menestyvämpiä olemme. tälle alueelle.
