Todennäköisesti harvat ihmiset tietävät, että "Vieraat tulevaisuudesta" -ryhmän suositun kappaleen sanojen takana on paitsi sanoitukset ja erottamisen emotionaalinen voimakkuus, myös noin kolmen vuosisadan ajan tunnettu filosofinen suuntaus, joka kiistää ryhmän ympäröivässä maailmassa.
Ohjeet
Vaihe 1
Solipsismi on filosofinen käsite, joka perustuu yksilöllisen ihmisen tietoisuuden hyväksymiseen ainoana ja epäilemättömänä todellisuutena. Jokainen henkilö voi suoraan käyttää omaa tietoisuuttaan yhdessä tuntemuksen synnyttämien tuntemusten kanssa, ainoa asia, josta kuka tahansa voi sanoa, että se todella on olemassa. Siitä huolimatta henkilö saa niin kutsutun objektiivisen maailman ilmenemismuodot omasta aistimuksestaan, jotka muodostavat viisi aistia, joiden käsityksen luotettavuutta ei voida yksiselitteisesti todistaa. Tähän mennessä ei myöskään ole todisteita todellisuuden objektiivisesta olemassaolosta ajattelevan kohteen ulkopuolella.
Vaihe 2
Itse asiassa solipsismi on psykologian ja filosofian risteyksessä. Syvä ymmärrys maailman käsityksen subjektiivisuudesta voi tuottaa muutoksia yksilön psykologiassa ja hänen sosiaalisessa käyttäytymisessään. Monille ihmisille tällainen yksinkertainen totuus (se tuntuu yksinkertaiselta sen ymmärtäjille) on edelleen saavuttamaton yksinkertaisesti siksi, että harvat ihmiset ajattelevat sitä. Yksi erinomaisista esimerkeistä modernin kirjallisuuden solipsismin kuvauksesta on V. Pelevinin tarina "Vera Pavlovnan yhdeksäs unelma". Sieltä voit lukea kuinka sen ihmisen psykologia, joka on syvästi hyväksynyt totuuden objektiivisesti olemassa olevan maailman puuttumisesta, muuttuu.
Vaihe 3
Äärimmäisessä muodossaan solipsismi voi kuitenkin olla itsekkyyden ja egosentrismin perusta. Psykologisesti tämän tyyppinen maailmankuva tulee lähelle individualismia, joka korostaa persoonallisuuden tärkeyttä ja tunnustaa periaatteen luottaa vain itseensä. Tällaisen äärimmäisen individualismin psykologian laajamittainen leviäminen saa aikaan yksinomaan kuluttajien suhtautumisen muihin ihmisiin ja sivilisaation etuihin, jota länsimainen kulttuuri tukee aktiivisesti nykyään.
Vaihe 4
Olisi kuitenkin lyhytnäköistä pitää solipsismia vain filosofisen ajattelun negatiivisena ilmiönä. Jos henkilö, joka on ymmärtänyt havaitun maailman subjektiivisuuden, on lakannut olemasta riippuvainen ns. Ulkoisista tekijöistä ja muista ihmisistä, ainoa asia, jonka hänelle on tehtävä elämänsä aikana, on ymmärtää oman tietoisuutensa ja henkilökohtaisen luonteensa yksilöllisyys. Ja tässä mielessä toinen filosofinen suunta, zen-buddhalaisuus, osoittautuu olevan lähellä solipsismia. Zen on tapa ymmärtää sielusi toiveet ja nähdä oma luonne, tuntea mihin sielu on syntynyt. Toisin kuin solipsismi, zen-buddhalaisuudella on perimmäinen tavoite. Kyse on valaistumisen saavuttamisesta kärsimyksistä eroon pääsemisellä. Tätä helpottaa mielen rauhoittuminen, vapautuminen jäykistä periaatteista ja kiintymyksistä.
Vaihe 5
On mahdollista, että olet yksi askel lähempänä valaistumista, kun voit osoittaa muille taputtamalla toista kättä.