Mikä tahansa sota on vakava tragedia. Loppujen lopuksi kaikki aseelliset konfliktit, jopa lyhytaikaiset ja merkityksettömät, johtavat uhreihin ja tuhoon. Mitä voimme sanoa tapauksista, joissa sota vetää satojatuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä veriseen kiertoradalle. Sen lisäksi, että sota vie ihmiselämän ja tekee monista ihmisistä vammaisia, sillä on toinen surullinen piirre: se muuttaa ihmisen psyyken, tottumusten ja arvojärjestelmän. Ja nämä muutokset voivat olla hyvin negatiivisia.
Ohjeet
Vaihe 1
Rauhan aikana ihmiselämää pidetään korkeimpana arvona. Ei ole sattumaa, että useimpien maiden lainsäädännössä ei säädetä kuolemanrangaistuksesta edes vaarallisimmille rikollisille. Sodassa ihmiselämän arvo laskee kuitenkin lähes nollaan.
Vaihe 2
Jokaisen taisteluvyöhykkeelle joutuneen henkilön (lisäksi paitsi sotilaan tai miliisin, mutta jopa siviilin) on tajuttava, että hän voi kuolla milloin tahansa, toisena tai loukkaantuneena. Tämä itsessään on koe jopa rohkealle, varatulle henkilölle, jolla on vahva tahto. Jos lisätään ihmisen luonnollinen pelko räjähtävistä pommista ja säkeistä, kuolleiden ja silpottujen ruumiiden näkeminen, voimakas fyysinen ja hermostunut rasitus, joka voi kestää pitkään, ei ole yllättävää, että sodassa olevien ihmisten psyyke usein ei nouse ylös. Jopa kauan sodan päättymisen jälkeen sen osallistujat saattavat olla alttiita motivoimattomalle aggressiolle, riittämätylle reaktiolle näennäisesti vaarattomille sanoille ja teoille. Tällaiset ihmiset tarvitsevat asiantuntijan apua, koska heidän tunteisiinsa on hyvin vaikea selviytyä.
Vaihe 3
Mikä tahansa sota paaduttaa ihmistä, ja tämä on luonnollinen ilmiö. Mutta usein katkeruus on äärimmäisiä, vastenmielisiä. Varsinkin taitavan propagandan taustalla, joka kuvaa aseellisen konfliktin vastakkaista puolta melkein pirunaan. Sitten ilmenee tahallisen ja perusteettoman julmuuden ilmentymiä, ei pelkästään taistelussa (joka itse on julma), mutta sen jälkeenkin - esimerkiksi vankeja vastaan tehtyjen kostotoimien yhteydessä.
Vaihe 4
Kerran sodassa edes herkkä ja ystävällinen ihminen alkaa hyvin pian noudattaa voimakasta itsensä säilyttämisen vaistoa, joka voi pakottaa hänet tekemään ei kaikkein arvokkaimpia (lievästi sanottuna) tekoja. Samalla ei ole harvinaista, että vihollisuuksien osallistujat osoittavat kohtuullista inhimillisyyttä sekä vihollista että siviilejä kohtaan. Eli sota armottomalla avoimuudella paljastaa ihmisen todellisen olemuksen.
Vaihe 5
Jokainen aseellinen konflikti aiheuttaa sellaisen negatiivisen ilmiön kuin ryöstö, toisin sanoen jonkun muun omaisuuden pakkomääräinen omistaminen taistelualueella aseiden uhan alla. Tämä on vakava ongelma, joka voi heikentää kurinalaisuutta ja muuttaa armeijan aseelliseksi jengiksi. Siksi sodanajan lakien mukaan ryöstäjiä rangaistaan ankarasti esimerkilliseen kuolemanrangaistukseen saakka.
